Akateemisista perinteistä EÜS:sissä

Virossa perinteisiä opiskelijajärjestöjä ovat korporaatiot ja seltsit. Korporaatioon (lat in corpore yhdessä ) kuuluu että nuoret, juuri liittyneet täyttävät vanhempien jäsenten toiveet ja kasvavat yhdistyksen jäseniksi. Seltsit ovat vapaamielisempiä, ero nuorten ja vanhojen jäsenten välillä ei ole suuri. Seltseillä ei ole värejä, ja tekkel on yliopiston musta-valkoinen. EÜS on korporaatiomenneisyytensä kanssa poikkeus. Toomas Kukk kuvaa järjestöä teoksessa Vivat Academia enemmäkin korporatiivisenä yhdistyksenä kuin akateemisena seltsinä.

Virossa on yhteensä 24 ylioppilasorganisaatiota. Näistä kuusi on naisjärjestöä ja miesjärjestöjä on 15. Sekajärjestöjä on ainoastaan kolme. Youtubesta löytyy aiheesta pätkä nimellä Fraternitas Estonica

Arkea ja juhlaa

Virossa nimitetään jäseniä ja virkailijoita monella eri tavalla riippuen järjestöstä. Seltseissä fukseja kutsutaan nimellä noorliige erotuksena korporaatioiden käyttämästä rebasesta. EÜS:issä jäseniä on kolmenlaisia: noorliige eli fuksi, tegevliige, jolla on värit ja oikeus käyttää tekkeliä eli lakkia ja vilistlane eli seniori. Noor- ja tegevliige myös kutsutaan nimellä kaasvõitleja (lyhenne ksv!) eli taistelutoveri. Yhtäaikaa liittyneet muodostavat coetuksen (lausutaan tsöötus) esimerkiksi syksyllä 2014 liittyneet muodostavat coetus 2014-II. Osakunnista poiketen jäsenellä on monenlaisia velvollisuuksia, kuten kokouksiin osallistuminen ja talossa ”päivystäminen”.

Fuksit ovat kuin alokkaita, joilla on velvollisuuksia enemmän kuin varsinaisilla jäsenillä. He siivoavat taloa ja käyvät oppitunneilla oppimassa niin lauluja kuin historiaakin. Toisissa järjestöissä käyminen ilman varsinaista jäsentä on kielletty, mutta virallinen edustaminen suotavaa.

Värien saamiseen eli varsinaiseksi jäseneksi pääsemiseen kuluu minimissään lukuvuosi. Kasvattamiseen osallistuu myös akateeminen perhe: akateeminen isä ja äiti, jonka saa tosin tietää vasta kun saa värit.

Ylioppilas, joka on ollut seltsissä 12 lukukautta, mutta ei ole vielä vilistlane, voidaan valita fuksien toimesta ns. kultafuksiksi. Hän saa kultanauhoin koristellun tekkelin ja laulun lopuksi he huutavat möreällä äänellä ”Fiducit”.

Virkailijoita ovat mm. puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, ja taloudenhoitaja. Meidän kuraattoria vastaa vanamees, jonka tunnus EÜS:issä on sininen takki. Hän vastaa sääntöjen noudattamisesta ja ottaa osaa fuksien kasvattamiseen. Hallitusta vastaa laiendatud eestseisus, joka kokoontuu noin kerran viikossa. Jotteivat aktiivit väsy täysin, virkailijat valitaan tavallisesti jokaiseksi lukukaudeksi eli semestriksi.

Viikko-ohjelmaan kuuluu fuksien oppituntien lisäksi urheilua kuten jalkapalloa tai sählyä. Joskus saattaa olla elokuvailta tai esitelmätilaisuus, tai esimerkiksi viini-ilta naiskorporaation kanssa. Torstaisin on aluksi yleiskokous, sen jälkeen omat kokoukset varsinaisille jäsenille ja fukseille. Illan lopuksi on vielä olutpöytä Põrgussa. Vuoden suurimmat juhlat ovat Viron itsenäisyyspäivä 24.2, vuosijuhlat 7.4, Viron lipun päivä 4.6, kesäpäivät ja vilistlaspäivät eli uudelleenperustamispäivä marras-joulukuussa. Ylioppilaiden kulkue järjestetään yliopiston vuosipäivänä 1.12 sekä vapun aattona, jolloin on myös juhlat akateemisissa järjestöissä.